Suomen eduskunnan politiikkaa tekoälyavusteisesti analysoituna
Laskennallinen katsaus eduskuntaan: 41 528 täysistuntopuheenvuoroa, 281 kansanedustajaa 9 puolueessa, 2019–2026. Näet, kuka puhuu, mitä eduskunnassa kysytään ja mihin puolueet sijoittuvat ideologisella kartalla. Osa puheenvuoroista ja muusta toiminnasta on luokiteltu kielimallin avulla. Aineisto perustuu pääosin eduskunnan avoimeen dataan.
Katso, kuka tekee mitä eduskunnassa: täysistuntopuheenvuorot, kirjalliset ja suulliset kysymykset, välikysymykset ja aloitteet. Vaihda puheiden ja kysymysten & aloitteiden välillä, tarkastele lukuja puolueittain tai kansanedustajittain ja suhteuta puolueluvut paikkamäärään tai puhuneiden kansanedustajien määrään. Aineisto kattaa valtiopäivävuodet 2019–2026 Marinin ja Orpon hallituskausilta.
mitä
kenet
normalisointi
erittely
tyypittäin
kausi
lajittelu
puoluesuodatin
etsi kansanedustajaa
näytä datataulukko
Puheenvuorot tulevat täysistuntojen puheenvuoro-tietueista; tyyppiluokat tiivistävät suomenkieliset nimet kuuteen ryhmään (Varsinainen, Vastaus, Nopeatahtinen, Ryhmä, Esittely, Muu). Kysymykset & aloitteet ovat ensimmäisen allekirjoittajan asioita: KK kirjallinen, SKT suullinen, VK välikysymys, TPA/TAA/KA aloitteet. Paikkamäärät ovat virallisista Vaalit.fi-tuloksista (2019, 2023). "Puhunut kansanedustaja" laskee kansanedustajat, jotka antoivat vähintään yhden puheenvuoron kaudella. Huomaa systemaattinen hallitus/oppositio-vaikutus: hallituspuolueet tekevät paljon vähemmän kysymyksiä, koska eivät kuulustele itseään. Kaikkien vuosien näkymässä paikkakohtainen luku jaetaan kahden vaalikauden yhteenlasketulla paikkamäärällä (paikka-kausi), ja kansanedustajakohtainen luku koko ajanjaksolla puhuneiden eri kansanedustajien määrällä.
aiheet
Mitkä puolueet puhuvat mistä?
Kunkin puolueen puheosuus kullakin aihealueella ilmaistuna yli-indeksinä (puolueen osuus ÷ alueen osuus koko eduskunnassa). Solu 3,6× tarkoittaa: tämä puolue puhuu tästä aiheesta 3,6 kertaa useammin kuin eduskunta keskimäärin. Aineisto: 41 528 alueluokiteltua puheenvuoroa.
kausi
ryhmä
väriasteikko (yli-indeksi)alle keskiarvon → yli keskiarvon
Yli-indeksi = puolueen puheosuus alueella ÷ alueen osuus koko eduskunnassa samalla kaudella. Vertailukohtana on kiinteästi koko eduskunta, jotta hallitus/oppositio-suodatin pysyy samassa mittakaavassa. Luvut perustuvat julkaisuun valittuun alueaineistoon (koko otos).
kompassi
Ideologinen kompassi
Jokainen puolue on piirretty 20 763 hyväksytyn akseliarvion avulla; arviot ovat 18 319 eri puheenvuorosta. X-akseli: talous (−2 vasemmisto … +2 oikeisto). Y-akseli: GAL-TAN (−2 kosmopoliitti/vihreä … +2 perinteinen/nationalistinen). Kuplan koko ∝ hyväksyttyjen akseliarvioiden määrä.
vertailuaineistot
yhdysviivat
Jokainen riittävän pitkä puhe arvioidaan erikseen talous- ja GAL-TAN-akselilla. Malli voi merkitä puheen toisella tai molemmilla akseleilla arvioimiskelvottomaksi, jos puheesta ei löydy puhujan omaa eksplisiittistä kantaa. Hyväksytyt akseliarviot (−2…+2) keskiarvoistetaan puolueittain. Puheet arvioitiin kielimallilla deepseek-v4-flash; puoluetieto jätetään pois kehotteesta. Kehote on löydettävissä tietoja-osiossa. Vertailuaineistot on skaalattu samalle −2…+2-akselille: CHES (0–10 GAL-TAN → −2…+2 kaavalla (x−5)·0,4); Manifesto (RILE −100…+100 → −2…+2 kaavalla x/50); EVA (talous/sosiaali −1…+1 → −2…+2 kertomalla kahdella).
Vertailuaineistot
CHES
Chapel Hill Expert Survey:
Asiantuntija-arvioita puolueiden kannoista (vuoden 2015 trenditiedosto). (0–10 GAL-TAN → −2…+2 kaavalla (x−5)·0,4)
EVAn arvo- ja asennetutkimus:
Suomalaisten arvoja kartoittava kysely (”Suomen kuvitettu arvokartta”). (talous/sosiaali −1…+1 → −2…+2 kertomalla kahdella)
poikkeamat puoluekeskiarvosta
Valitse puolue ja katso sen kansanedustajat Orpo-kauden puhekompassilla. Korostettuina ovat ne, jotka poikkeavat eniten puolueen puhekeskiarvosta vasemmalle tai oikealle (talous) sekä GAL- tai TAN-suuntaan.
valitse puolue
Hallitus vai oppositio?
Sama aineisto, mutta jaettuna sen mukaan, oliko puolue hallituksessa vai oppositiossa puheen aikana. Jokainen viiva yhdistää puolueen talouspoliittisen keskiarvon oppositiossa (○) ja hallituksessa (●). Jokainen roolia vaihtanut puolue istuu oikeammalla hallituksessa. Tämä pätee kaikkiin roolia vaihtaneisiin puolueisiin.
akseli
oppositiossahallituksessa
Keskimääräinen siirtymä +0.38 pistettä oikealle talousakselilla (7 puoluetta). Osa on kauden yleistä liikettä: RKP, joka oli hallituksessa molemmilla kausilla, liikkui +0.46 oikealle Marinin ja Orpon kausien välillä. Rooliefekti jää silti jäljelle sen päälle. Arvoakselilla (GAL-TAN) vastaavaa siirtymää ei juuri ole (+0.16). Rooli näkyy talouskannassa, mutta ei juuri arvoissa. Tulkinta: kompassin talousakseli mittaa osin vallassaoloa, ei pelkkää ideologiaa.
trendit
Miten asema ja agenda muuttuvat ajassa?
Kaksi signaalia vp-vuosittain (2019–2026): puolueiden keskimääräinen asema kullakin ideologisella akselilla, ja koko eduskunnan agendan osuudet aihealueittain. Aineistona 20 763 hyväksyttyä akseliarviota 18 319 eri puheenvuorosta.
Puolueiden ideologinen liukuma
Oppositiossa puolueet ajautuvat kohti omaa napaansa; hallitukseen päästessään oikeistopuolueet siirtyvät oikealle ja vasemmisto jyrkkenee oppositiossa. Pystysuora katkoviiva merkitsee Marinin ja Orpon hallitusten vaihdosta (2022→2023).
akseli
Ontot pisteet = ohut otos (n < 30 kyseiseltä vuodelta).
Agenda ajassa
Koko eduskunnan puheosuus aihealueittain vuosittain. Agenda seuraa tapahtumia: turvallisuus piikki 2022 (sota), maahanmuutto 2024 (uusi hallitus), energia 2022 (kriisi).
mitta
näytettävät alueet
Yhden kansanedustajan agenda
Sama mittaus yhdelle kansanedustajalle kerrallaan. Valitse nimi alasvetovalikosta ja katso, miten tämän puheiden aihejakauma muuttuu vuosittain — onko painotus vakaa vai seuraako se samaa tapahtumarytmää kuin koko eduskunta.
kansanedustaja
mitta
näytettävät alueet
Valitulla kansanedustajalla ei ole alueluokiteltuja puheita.
Näytä raakadatana (vuosittaiset keskiarvot ja osuudet)
Asema = puheiden sisällöstä pisteytetty keskiarvo (−2…+2); puolue pidetään poissa kehotteesta, joten tuomio perustuu puheen aineiseen. Vuoden 2019 otokset ovat pieniä (n≈30–90/puolue), joten ne piirretään ontolla merkinnällä. Agenda-osuudet perustuvat julkaistuun alueaineistoon.
johdonmukaisuus
Vaalilupaukset ja puheiden linja
Kaikkien 200 nykyisen kansanedustajan vuoden 2023 vaalikonevastaukset (Yle/HS) projisoituna talous- ja GAL-TAN-akseleille. Nämä ovat samat akselit, joita kompassi käyttää. Vastauksia verrataan siihen, mihin heidän Orpo-kauden eduskuntatyönsä osuu. Talous- ja GAL-TAN-luokittelu on tehty kielimallilla. Nuoli osoittaa poikkeaman vaalikoneaseman ja eduskuntatyön välillä; aiheen painotuspalkit näyttävät, vastasiko täysistuntopainotus sitä, mistä he tunsivat voimakkaimmin ennen vaaleja.
Kansanedustajat, joilla on vaalikone
200
Kansanedustajat asemapisteillä
193
mediaanipoikkeama (vaalikone → puheet)
0.76
keskimääräinen poikkeama
0.78
keskimääräinen poikkeama puolueittain
puolue
kansanedustajat
ka poikkeama
mediaanipoikkeama
Liike Nyt (liik)
1
0.21
0.21
Vasemmistoliitto (vas)
11
0.47
0.39
Kristillisdemokraatit (kd)
5
0.51
0.48
Vihreät (vihr)
13
0.63
0.64
Kokoomus (kok)
44
0.71
0.69
SDP (sd)
42
0.79
0.80
Perussuomalaiset (ps)
44
0.81
0.75
Ruotsalainen puolue (r)
9
0.91
0.75
Keskusta (kesk)
23
1.10
1.04
äänestysjohdonmukaisuus
puolueittain
kuinka usein puolueen edustajat äänestivät vaalikonevastaustensa mukaisesti
kysymyskohtainen
äänestykset, joissa edustajat poikkesivat vastauksistaan
valitse kansanedustaja
suodata puolueen mukaan
lajittelu
N/A
eduskuntatyö
Orpo-kauden aktiivisuus tiivistettynä. Vertailuluvut = puolueen ja eduskunnan keskiarvo.
vaalikoneasema vs puheasema
aiheen painotus: luvattu ja puhuttu
asiasanat: allekirjoitettu ja puhuttu
allekirjoitettu: mitä kansanedustaja ajoi aloitteilla
puhuttu: mistä kansanedustaja puhui täysistunnossa
vaalikonevastaus → eduskuntatyö
Jokainen vastaus yhdistetään samaa aihetta käsitteleviin puheisiin, kansanedustajan ensimmäisenä allekirjoittamiin asiakirjoihin ja käsin tarkistettuihin nimenhuutoäänestyksiin. Aiheosuma on vihje, ei vielä todiste kannasta.
Luvatut koordinaatit projektoidaan kunkin kansanedustajan 30 vaalikonevastauksesta: jokainen kysymys on käsin kohdistettu yhdelle akselille (talous tai GAL-TAN) ja etumerkille (osoittaako "samaa mieltä" vasemmalle/GAL vai oikealle/TAN). Kunkin vastauksen (arvo − 3) kerrotaan etumerkillä ja keskiarvoistetaan kyseisen akselin kysymysten yli, antaen −2…+2 -koordinaatin, joka on suoraan verrannollinen puheen asemiin. Puheaseman koordinaatit ovat kunkin kansanedustajan puhekohtaisten asemien keskiarvo Orpo-kaudella (2023–). Poikkeama on euklidinen etäisyys kahden pisteen välillä. Yläosan poikkeamamittari kuvaa puheiden yleistä linjaa. Kysymyskohtainen osio pitää aiheosumat erillään varsinaisista vastaavuustuomioista. Äänestyksen vastaavuus tai ristiriita vaatii kohdistetun äänen: kysymys–äänestys-kohdistus on LLM-ehdottama ja suunnan osalta validoitu puolueiden jaa/ei-jakautumaa vasten. Sama suunta -merkintä on heikoin signaali: edustaja on puhunut alueella samaan suuntaan kuin vastasi, vaikkei käsitellyt juuri tätä väitettä.